Löysin etsimäni termin (facebookista...liityin heti ryhmään!). Downshifting, 'elämän leppoistaminen!' Hienoa, että siitä on tullut käsite ja tavoiteltava asia. Kunpa moni ottaisi sen tosissaan tavoitteekseen! Miettisi toden teolla, mihin aikansa ja voimansa käyttävät. Olisimmeko silloin onnellisempia, voisimmeko paremmin?

Elämän leppoistaminen...mitä se tarkoittaa käytännössä? Eikö se ole juuri se asia, mitä yritän opetella joka päivä  - olen yrittänyt viimeiset kymmenen vuotta, minä stressistä sairastunut. Tulen siihen tulokseen, että sen on alettava pään sisältä. Vaikka karsisi kalenteristaan 90 prosenttia menoistaan pois, jos stressi asuu pään sisällä, ei se pakene, se vain vaihtaa muotoaan ja kohdettaan.

Jotkut kohottavat kuntoaan 'personal trainerin' avulla. Mielenterveys on vähintään yhtä tärkeä asia kuin fyysinen kunto. On siis paneuduttava tähän, laadittava oma elämän leppoistamisohjelma. Nyt sen teen.

 

MY OWN PERSONAL DOWNSHIFTING:

 

1. HARKITSEN, ENNEN KUIN RYHDYN. (Se oli muuten isoisänikin neuvo, varmaankin kantapään kautta opittua. Ei pitäisi tehdä mitään suinpäin, eikä varsinkaan luvata harkitsematta.)

2. EN TEE TOISTEN MIELIKSI MITÄÄN, MITÄ EN TODELLISUUDESSA HALUA. (Joskus se on toki välttämätöntä, mutta suurimmaksi osaksi ei.)

3. MAALAISJÄRKI KUNNIAAN! (Liian paljon voimavaroja tulee tuhlattua joutavanpäiväiseen saivarteluun)

4. ALAN TEHDÄ ENEMMÄN ASOITA, JOIDEN PARISSA TODELLA RENTOUDUN.

5. LAKKAAN ELÄMÄSTÄ VAIN TULEVAISUUDESSA JA MIETTIMÄSTÄ, MITÄ MINUN PITÄISI VIELÄ SAADA LISÄÄ ELÄMÄÄNI.

6. OPETTELEN SEN SIJAAN PÄINVASTAISEN AJATTELUMALLIN: MISTÄ TURHASTA VOISIN LUOPUA?

7. AJATTELEN POSITIIVISESTI! ELÄMÄNI ON NIMITTÄIN SUURIMMAKSI OSAKSI JUURI SELLAINEN, MILLAISEKSI SEN AJATTELEN.

8. KATSELEN YMPÄRILLENI, ALAN HUOMAAMAAN ASIOITA, JOTKA OVAT LÄSNÄ, JOTKA OVAT JO VALMIINA. (Huomasin siis oikeasti 'huomasin' luonnon läsnäolon vasta jäätyäni pois työelämästä. Mitä muuta on valmiina? Perhe, läheiset, minä itse fyysisessä, toivottavasti terveessä kehossani, koti, ystävät...koko maailma on jo valmiina! Hyvänen aika!!!)

          

                                     ________________

 

Siinäpä ne tärkeimmät. Nyt ne on listattu. Mutta miten ne saa pään sisälle elämää ohjaaviksi ajatusmalleiksi? Ei auta kuin yrittää. Ne tulevat taas ehkä mieleen kun seuraavan kerran ryntään pää kolmantena jalkana elämän polulla vailla mitään tolkkua ja iskee ahdistus. Silloin jos muistaisi hetkeksi laittaa silmät kiinni ja miettiä, mikä meni pieleen. Jospa se siitä sitten. Yritysten ja erehdysten kautta. Ehkä elämän ehtoopuolella on jo melko leppoisaa. Usein on näin - onneksi!