Jalkapohjan haavauma osoittaa paranemisen merkkejä. Bebanthenrasvan ja laastarin yhdistelmä siis tehosi! Olen helpottunut, sillä ehdin jo kuvitella, miltä näyttäisin viides päivä juhlissa korkokengissä, mikäli minulla olisi haava jalkapohjassa?! Uskon että ilman haavaakin olen hieman huvittava näky, vaikka tyttäreni yritti kyllä minua opettaa: 'kävele niin kuin kävelisit kapealla lankulla'. En ole pätkääkään korkokenkäihminen mutta nyt on kai pakko.

Niin. Huomasin, että minulla oli koneella vielä joitakin kuvia viime syksyiseltä Roomanreissulta ja laitanpa niitä tännekin. Toinen mitä en ole pätkääkään, on 'kaupunki-ihminen'. Olimme reissussa viikon, mikä oli niin pitkä aika keskellä miljoonakaupunkia, että maalaistytölle iski jo paha koti-ikävä. Mutta muuten Rooma on kyllä upea matkakohde!

Colosseumin koko yllätti minut. Valtava, vaikuttava rakennus! Tässä kuvassa takavasemmalla vain osa siitä.

 

Jäätelö oli maailman parasta, mutta pizzat yllättävän 'täyteköyhiä'. Tällainen cappuccinoannos tuli vastaan eräässä kahvilassa. Enpä ollut tällaiseenkaan taiteeseen aiemmin törmännyt!

 

Kumma juttu, miten 'maailman suurimmassa museossa'  turtui siihen valtavaan nähtävyyksien määrään. Tuonne Fontana di Treven suihkulähteeseen sai heittää kolikon olan yli. Siinä tapauksessa pääsee kuulemma toisen kerran vielä Roomaan. Saa nähdä, pääsenkö minä. Annoin nimittäin ne kolikot kadulla rukoilevalle kerjäläiselle...

 

Mietin tässä, kumpi on todennäköisempää, se, että eksyn vielä joskus Roomaan, vaiko se, että mahdun vielä joskus tuohon hameeseen? Vaan onhan niitä isompiakin hameita ja rauhallisempiakin matkakohteita! Eipä sitä kannata mennyttä haikailemaan jäädä.