Kävinpä kaiken juhlinnan ja mässäilyn päätteeksi tänä aamuna vaa'alla ja järkytyin! Ihan hurjia lukemia näytti. Päivitin facebookkiin, että nyt alkoi laihis, jota tätini toppuutteli ja kommentoi kauniisti, että näytin hyvältä juhlissa ja minut olisi voinut esitellä juhlakalun isosiskoksi. Minä luin, että 'juhlakakun'!

Sellainen olo minulla kuitenkin nyt on, että olen kermakakun se suurempi isosisko (ihminen on sitä mitä hän syö). Kyllähän kermakakut voivat olla ihan nättejäkin, mutta kun tuntee jo olossaan, että on tullut kilo jos toinenkin.

Olen nyt siis ollut melkein päivän onnistuneella laihiksella ja toivon varovasti, että se jatkuisi edes viikon. Minulla kun ei tuo itsekuri ole paras mahdollinen ja jos motivaatio herpaantuu ja herkunnälkä iskee, niin kalorivihko lentää seinään ja laihis loppuu sekin niinikään seinään. Mutta kunhan nyt edes yritän, että saa sitten sanoa, että olen kyllä yrittänyt.