Minun syksyyni kuuluu aina sellainen suloisenkipeä haikeus ja alakulo. Siitä alakulosta on syntynyt moni kaunis laulu, kuten tämä 'Höstvisa', jossa tässä pätkä.

 

Etsin jotain mikä meiltä unohtunut on,

minkä löytää mä avullasi voisin.

On kesä lyhyt niin kuin haave saavuttamaton

siitä mikä oisi voinut olla toisin.

Kai tulet pian ennen kuin pimeään mä jään,

eihän kaikki kai ole mennyt hukkaan.

Jos löytäisimme toisemme, silloin ehkä nään keinon

jolla vielä kaiken saamme kukkaan...

     -Tove Jansson, suom. Esko Eistelä-

 

 

 Mutta katsokaahan ympärillenne, miten auringonvalossa kylpevä syksyinen maisema onkaan kaunis!!! Tässä muutama marjaisa kuva omasta puutarhasta.