lauantai, 31. joulukuu 2011
Tämä jouluhalko on tehty unelmatortusta, kermavaahdosta ja kaakaojauheesta. Toivoa sopii, että se näyttää vielä tältä, kun saavumme kyläpaikkaan viettämään uutta vuotta.
Myös lapinkoira Ronja toivottaa hyvää uutta vuotta ja toivoo samalla, että yhtään rakettia ei ammuta ennen kuin äiti ja isä tulevat kotiin kyläreissulta.
Nelikymppinen nainen elämästä uupuneena tarkkailee työelämää lähinnä sivusta. Pidän luonnosta, eläimistä, ihmisistä. Olen pohdiskelija ja viihdyn myös itsekseni. Rakastan pientä perhettäni ja rakas harrastukseni on musiikki.
Tänään olen kiitollinen kaikesta. Huomisesta en tiedä, mutta yritän suhtautua luottavaisesti elämään ja tulevaisuuteen. Se on kantanut tähän asti, miksi se ei kantaisi eteenpäinkin?
Kommentit