Kylläpä voi ihmisellä olla vetämätön olo! Voin tunnustaa, etten saanut eilen aikaiseksi yhtään mitään. Isännälle oli tarjolla edellispäiväistä keittoa, vai liekö ollut toissapäiväistä?!  Toinen töistä tultuaan leikkaa vielä nurmikon ja meikäläinen vain lojuu ja olla möllöttää...

Onneksi isäntä ei moiti. Ja toissapäiväinen ruokakin kelpaa! Hän tietää, että joskus on taas sellainen päivä, että kun hän tulee töistä, on ruokaa ja jälkiruokaa, on leivottu, koti siivottu ja kaupassa käyty. Silloin kun on voimia. Mutta olen huomannut, että on aika vähän asioita, joita on pakko tehdä täällä kotona. Se lohduttaa silloin, kun on laiska päivä, kun ei jaksa.

Kyllä minä osittain vetoan tähän helteeseen. Tulee hiki jo ajatuksestakin, että pitäisi leipoa tai imuroida! Eikä ole pakko, jos ei taho!! ...paitsi ensi viikolla on jo pakko! Ylioppilasjuhlat lähestyvät!

Mutta tällaisina hellepäivinä minä laitan tuulettimen puhaltamaan ja menen kissan kanssa lepäämään, me osaamme lötköttämisen taidon!