Kevät on kummallista aikaa. On vallaton olo ja tekisi mieli ulkoilla ja ihmetellä heräävää luontoa. Samaan aikaan herää siihen ajatukseen, että vaikka mitä olisi tehtävä. Mieli pursuaa ideoita ja ajatuksia. Siinäpä se ongelma sitten on: liikaa kaikkea, ei tiedä mihin tarttua.

Pitäisi priorisoida, mutta kun kaikki 'oikeasti' tärkeä tuntuu olevan se, mikä vähiten kiinnostaa. Ketä kiinnostaa imuroida ja pestä vessaa, kun linnut laulavat ja aurinko paistaa? Sitten keksin: äitienpäivälahja!

Saan aikuisen tyttölapseni mukaan ja lähdemme kävellen Tiimariin etsimään mummulle jotakin pientä, joka ei maksa paljon, mutta josta tulee hyvä mieli. Lähtiessä paistaa aurinko, joten otan aurinkolasit mukaan ja kevyt huolettomuus askeleissa kuljemme läpi kylän. Aurinkolaseja ei tarvita, huomaan siinä vaiheessa, kun saamme raekuuron niskaamme. Rakeet ovat oikeastaan kivoja, ajattelen. Ne eivät kastele, vaan vierivät takilta asfaltille ja tanssivat maahan pudotessaan.

Haahuilemme Tiimarissa, löydämme jotakin mummulle. Ei mitään ihmeellistä, mutta jotakin. Kotona odottaa tiskivuori, mutta kas kummaa, se ei huuda minulle yhtään. Ainoastaan koirani muistuttaa minua siitä, että päivän lenkki on tekemättä.

Elämän hidastaminen - sehän on kuulemma trendikästä! En saa nyt termiä mieleen, mutta sille on olemassa hieno sanakin. Slowjotakin. Päätän olla tänään trendikäs. Teen nautiskellen kaiken, mitä huvittaa tehdä ja loput asiat saavat olla.

Teemme koiran kanssa haistelulenkin ja ihastelen leskenlehtiä ojanpenkalla (kumma juttu, että jotkut ihmiset näkevät siellä vain koiranjätöksiä). En malta mennä sisälle, vaikka olisi ruuanlaiton aika. Istahdan sen sijaan puutarhatuoliin eteläseinustalle, käännän katseeni kohti aurinkoa ja ajattelen: Olen tässä kohtaa elämäni matkalla. Tässä on hyvä.

Ihmeellisesti alkavat arkiaskareetkin hoitua. Pyykit ovat narulla, väki kylläisenä ja keittiö siistinä. Kuin itsestään. (Jääkaapissa oli eilistä keittoa!)

Määrittelen uudelleen sanan tärkeä: "Kaikki sellainen, mikä kiinnostaa ja saa hyvälle mielelle, kuten vakkapa tanssivat rakeet, linnunlaulu ja kevään ensimmäiset kukkaset."