Voi miten kauniilta näyttää luonto, kun puut ovat saaneet ihanan 'sokerikuorrutuksen'! Ihan satumaiselta tuntui tänään kävellä pakkasessa Soihdun pikkujouluihin.

Pipareita leivoin eilen ja muutenkin olen ihan hiljalleen valmistautunut jouluun, oikeasti ihan ilman stressiä. Saa nähdä kostautuuko se jossakin vaiheessa. Iskee sellainen hermostuminen ja sitten keksii yhtäkkiä, mitä kaikkea vielä pitäisi.

Mutta mitä sitä loppujen lopuksi pitäisi?

Loppujen lopuksi minun jouluuni tarvitaan vain hyvin vähän: kinkku, vähän myös muita jouluruokia, joita saa kaupasta valmiina. Kynttilöitä ja vanhat, tutut joulukoristeet. Joulusiivottu koti, joka sekin tulee yhdessä hujauksessa kun porukalla siivotaan aaton aattona.

Mitä vielä? Pipareita, niitä jo onkin, ihan omatekoisia.  Joulutortut on helppo myös tehdä valmiista taikinasta. Lahjoja.  Nekin ovat jo valmiina, kortitikin postitettu. Eipä täydellisestä joulusta enää puutu kuin itse juhla, joululaulut, rakkaat ja läheiset.

Ei siis ole itse asiassa mitään stressin aihetta. Joulurauha voi alkaa laskeutua hiljalleen sydämeen. Lapsenmieli vallata niin, että voi ihmetellä talven ihmemaata, timantteja hangella ja jouluisia juttuja ympärillään.

-Tulla itse osalliseksi ilman että tarvitsee saada aikaan.